{"id":50353,"date":"2026-11-01T08:44:32","date_gmt":"2026-11-01T08:44:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.worldclock.com\/eurooppa\/aika-turkki\/"},"modified":"2026-11-01T08:44:32","modified_gmt":"2026-11-01T08:44:32","slug":"aika-turkki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/eurooppa\/aika-turkki\/","title":{"rendered":"Turkki"},"content":{"rendered":"

Turkki, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Turkin tasavalta, on kehittyv\u00e4 maa, joka sijaitsee Lounais-Aasiassa<\/a>; pieni osa (3 %) sen alueesta (It\u00e4-Traakia) on Kaakkois-Euroopassa<\/a>. Vuoteen 1922 asti maa oli Osmanien valtakunnan keskus. Mustanmeren ja V\u00e4limeren v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva V\u00e4h\u00e4n-Aasian niemimaa muodostaa maan p\u00e4\u00e4osan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: l\u00e4nness\u00e4 Kreikka<\/a>, luoteessa Bulgaria<\/a>, id\u00e4ss\u00e4 Georgia<\/a>, Armenia<\/a>, Iran<\/a> ja Azerbaid\u017eanin Nahit\u0161evanin erillisalue sek\u00e4 kaakossa Irak<\/a> ja Syyria<\/a>. Etel\u00e4ss\u00e4 on V\u00e4limeri, l\u00e4nness\u00e4 Egeanmeri ja pohjoisessa Mustameri. Marmaranmeri, Bosporinsalmi ja Dardanellit (jotka yhdess\u00e4 muodostavat Turkin salmet) erottavat Traakian V\u00e4h\u00e4st\u00e4-Aasiasta ja samalla Euroopan<\/a> Aasiasta<\/a>. Turkin sijainti Euroopan<\/a> ja Aasian<\/a> risteyskohdassa antaa maalle huomattavan geostrategisen merkityksen. Viimeisin virallinen v\u00e4est\u00f6nlaskenta tehtiin vuonna 2000, ja siin\u00e4 maan v\u00e4kiluvuksi kirjattiin 67 803 927. Hallituksen arvion mukaan v\u00e4kiluku oli vuonna 2015 78 741 053, ja heist\u00e4 l\u00e4hes kolme nelj\u00e4sosaa asuu kaupungeissa.
\nMaan virallinen kieli on turkki, jota noin 85 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n. Noin 12 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n kurdia. Arabia ja zaza ovat kumpikin yli 1 %:n \u00e4idinkieli, mink\u00e4 lis\u00e4ksi on useita muita pienempi\u00e4 kieliryhmi\u00e4.
\nTurkin monimuotoinen kulttuuri yhdistelee roomalaisia, aasialaisia, osmanilaisia (sek\u00e4 kreikkalais-roomalaisen ett\u00e4 islamilaisen kulttuurin jatkumo) ja l\u00e4nsimaisia perinteit\u00e4; l\u00e4nsimaistuminen alkoi Osmanien valtakunnan aikana ja jatkuu yh\u00e4. Sekoittuminen sai alkunsa, kun turkkilaiset ja heid\u00e4n kulttuurinsa kohtasivat matkallaan Keski-Aasiasta<\/a> l\u00e4nteen asuneet kansat.
\nVirallinen valuutta: Turkin liira (TRY)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turkki, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Turkin tasavalta, on kehittyv\u00e4 maa, joka sijaitsee Lounais-Aasiassa; pieni osa (3 %) sen alueesta (It\u00e4-Traakia) on Kaakkois-Euroopassa. Vuoteen 1922 asti maa oli Osmanien valtakunnan keskus. Mustanmeren ja V\u00e4limeren v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva V\u00e4h\u00e4n-Aasian niemimaa muodostaa maan p\u00e4\u00e4osan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: l\u00e4nness\u00e4 Kreikka, luoteessa Bulgaria, id\u00e4ss\u00e4 Georgia, Armenia, Iran ja Azerbaid\u017eanin Nahit\u0161evanin erillisalue sek\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4610,"parent":50166,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-page-templates-countrypage.php","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":"","bs_cache_bypass_cache":0,"bs_cache_related_page":0},"class_list":["post-50353","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"taxonomy_info":[],"featured_image_src_large":["https:\/\/www.worldclock.com\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/istanbul_TURKEY.jpg",500,330,false],"author_info":{"display_name":"clocker","author_link":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/author\/clocker\/"},"comment_info":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50353"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50353\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50166"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4610"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.worldclock.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}